Maailman helpoin (ja paras?) kauraleipä --> OHJE

Syysauringon kadottua Mama kuin mama kaipaa lohturuokaa, joka tuoksuu ja maistuu tuntikausien uurastuksen tuotokselta, mutta joka aidosti vie ehkä noin 10 minuuttia aktiivista työaikaa. Kuulostaa yhtä utopistiselta kuin etelän loma ilman lapsia/lasten kanssa, mutta totta se on. Tämä reilun rento & rapeakuorinen jokanaisen unelma on tässä - kauraleipä. 

Kauraleivän resepti löytyy alta, mutta sen salaisuus on siinä, että sen tekemisessä pikku unohtelut eivät haittaa, eikä kerralla tarvitse uhrata juurikaan aikaa tekemiselle. Sormiaan ei tarvitse liata, eikä tiskiä tule kuin kulho, lusikka ja litran mitta.  Aineitakin on kokonaista viisi.

Leipään olen käyttänyt mahaystävällisiä Oatlyn kauraleipäjauhoseosta sekä Sunspeltin puolikarkeita alkuvehnäjauhoja, mutta periaatteessa mikä vaan jauho käy. Tärkeintä on välttää täysjyväjauhoja, jotka latistavat leivän lituskaksi eikä se myöskään kypsy ikinä. Ihan tavallinen vehnäjauho käy myös, jos muuta ei kotoa löydy. Toki kaurajauholla saa vielä maistuvamman lopputuloksen. Siskoni käyttää puolikarkeita kaurajauhoja, joita osti penneillä Tallinnan Kaubamajan delistä. Seuraavan kerran minäkin kahmon niitä trolley-laukkuuni.

Rapean kuoren ja mehevän sisustan saa aikaan kaura sekä hidas kohotus jääkaapissa yön yli. Taikinan voi kohottaa myös normaaliin tapaan (huoneenlämmössä reilu puoli tuntia), jos on kiire päästä syömään.

Tarvitset:

Vaihe I //

1,5 dl kaurahiutaleita

3 dl kiehuvaa vettä 

1 tl suolaa

(halutessasi myös vajaa dl auringonkukan siemeniä)

Vaihe II //

2,5 dl lämmintä vettä

1 pss kuivahiivaa

 Noin 9 dl jauhoja, tarkkaile sekoittaessasi 

(2/3 jauhoista Oatlyn kauraleipäjauhoseosta, vajaa oranssi pussi. Loput Sunspeltin puolikarkeita alkuvehnäjauhoja.)

Vaihe III //

200 astetta, 1 h

Mama tekee sen näin:

1. Iltateetä keitellessäni kaadan kiehuvan kuumaa vettä kaurahiutaleiden ja suolan päälle. Annan seoksen kölliä sen aikaa kun kaivaudun sohvalle hetkeksi koomailemaan. Tunti tai pari, ei mitään väliä. 
2. Keittiöön taas eksyessäni näen pöydällä kulhon, ja muistan, että olen tekemässä leipää. Lisään lämmintä vettä, jauhoon sekoitetun kuivahiivan ja jauhot. Jauhoja lisätään niin kauan kunnes, et enää jaksa sekoittaa (lusikkaa on  siis hankala pyörittää, muuta tylsistymistä ei lasketa tässä kohtaa). Elmukelmu kulhon päälle ja kulho jääkaappiin. Nukkumaan!
3. Aamulla jälkikasvu huhuilee hereille. Matkalla lastenhuonetta kohden käyn juomassa vettä ja muistan napsauttaa uunin päälle. Vaipanvaihdon jälkeen kippaan leipätaikinan suoraan kulhosta leivinpaperoidulle pellille ja tökkään 200 asteiseen uuniin tunniksi. Täydellisen pyöreä ja kaunis jo nyt!
4. Syötän lapsen, vaihdan vaatteet, nakerran itsekin jotain hengenpitimiksi. Tässä vaiheessa kämpässä jo leijailee ihanat tuoksut.
5. Lapsi leikkii palikoilla lattialla ja kuuma leipä jäähtyy ritilän päällä. Siitä voi käydä aika ajoin leikkaamassa palan mutusteltavaksi. Rapean kuoren ansiosta leipä säilyy hyvänä useamman päivän. Sitä ei kannata laittaa pussiin, koska silloin kuoren rapeus katoaa.

Kevätretkelle vauvan kanssa #1: Sipoon aarteet

Maanantaina on luonnollisesti mielessä jo seuraava viikonloppu.Varsinkin, jos edessä on äitienpäivä! Viikonloppuna kannattaa vaikkapa lähimatkailla Gumbostrandiin & N'avettaan + Villa Nokkoseen fiilistelemään ja herkuttelemaan!


Kuvitelkaa hetkeksi tämä tilanne: olette viimeisillänne raskaana, on karmea hellepäivä ja alat olla kypsä sanan kaikissa merkityksissä. Pitkiä matkoja ei jaksa vaappua, mutta kotonakaan ei pysty lojumaan. Sitten pääset syömään ihanasti ilmastoituun, valossa kylpevään tyyssijaan, jossa kaikki naisihmistä kiinnostava on käden ulottuvilla ja hyvällä maulla valittua. Latautuneena ajatte kotiin ja sitten yöllä alkaakin synnytys.

Edelläkuvailtu Gumbostrand Konst & Form on tuosta elokuisesta päivästä alkaen ollut lempipaikkojani. Eläköön tuo salainen lounastelu/taide/shoppailukeidas pienessä Gumbon kylässä meren rannalla! Äitienpäiväviikonloppuna paikassa järjestetään lauantaina 9.5, klo 14  lasten kierros lapsiaiheisista tauluistaan tunnetun Netta Tiitisen näyttelyssä. Myös taiteilija itse on paikalla, jos pienet kävijät haluavat esittää kiperiä kysymyksiä! Sunnuntaina ravintolaan katetaan äitienpäiväbrunssi. Kannattaa varata paikka asap, jos aikoo mahtua mukaan - tämä on suosittu brunssipaikka.

Mutta tässä ensin vähän kuvia, sitten lisää juttua! :D

Ei autoa? Lauantaisin Senaatintorilta tai Kiasman edestä voi hypätä
12 aikaan Porvoo Toursin bussiin, joka kuljettaa suoraan tadekeskuksen
pihaan. Hinta 5e/hlö/suunta. Muina päivinä seudulle pääsee
HSL:n avulla, tosin ei ihan viereen.

Silmäniloa ja mahan onnea!

Vain viikonloppuisin auki oleva Konst & Form on ylistyslaulu suomalaiselle (pohjoismaiselle) designille ja lähiruoalle - ja kaikin puolin loistava kohde vaunukansalle!

Parinkymmenen minuutin huruttelu autolla Helsingistä, parkkipaikkaa hyvin oven edessä ja ravintola-kahvila, taidegalleria ja sisustuskauppa saman katon alla - sekä tilaa vaunutella. Rakennus itsessään, vanha 1950-luvun Hartwallin tehdas, on kiinnostava tilana ja ympäröivä kylä ihana.


Varoituksen sana tosin: Mama ja ja sen kaveri
meinasivat ajaa ojaan tuijottaessaan kaula vääränä ihania taloja ja meressä liplattelevia veneitä!

Lounastelimme mamakaverini kanssa ravintolassa ja kaikki vaihtoehdot kuulostivat hyvälle. Fish & Ships  sekä porobolognese saivat
molemmat mumisemaan tyytyväisenä. Loppusilauksena palat mustikkapiirakkaa ja mansikka-raparperi pieta. Maistuvaa, kaunista, harkittua ja hyvää. Kuten koko paikka! Ravintolapöydät oli asemoitu sopivan väljästi ja Poju istui tyytyväisenä antiloopissaan. Ja kun tarve iski ryömimiselle, siirryimme sohvaryhmän ääreen rentoilmaan. Ainut miinus vauvan kanssa vierailevalle on, ettei hoitopöytää ole - vielä. Kyselimme asiasta ja mitä luultavamminkin moinen pömpeli ilmaantuu inva-wc:n puolelle.

Hykerryttävän Konst & Formista tekee se, että sen perustaja, kylän oma poika John Hartwall halusi pykätä jotakin päräyttävää aikalailla kirjaimellisesti omalle takapihalleen. Ja puida vähän nyrkkiä rohmuavalle Helsingille: meillä on täällä Sipoossa ihan omat jutut. Näpit irti!

Taidekeskukseen on ilmainen sisäänpääsy, vaikka näyttelyissä on aina mukana tunnettuja suomalaisia nimiä. Tällä hetkellä siis Netta Tiitinen. Seuraavaksi maan mainio Nanna Susi. Yleisölle avoimet viikonloput tuskin ovat Kont & Formin suurin tulonlähde vaan arkena pidettävät yritystapahtumat. Eikä John Hartwall sanojensa mukaan hakenut perustamisella mitään rahasampoa vaan jotakin kiinnostavaa ja hyvää kylälle. Siinä hän tosiaan onnistui, kiitos vaan John!

Tätä ei kannata ohittaa!

Konst & Formissa hurahtaa helposti tunti jos toinenkin. Mutta kotimatkalle kannattaa varata ekstra-aikaa, sillä ihan lähellä on toinenkin mahtava visiittikohde: N'avetta-kahvila ja sisustusliike Villa Nokkonen!

Vanhaan navettaan perustettu leipomo-kahvila tunnetaan höyryävän tuoreista leivistään ja toffeetangoistaan. Pihapiiri on kesällä mukava ja sen helmi on pieneen pihakotaan perustettu sisustusliike Villa Nokkonen, joka on täynnä hyvällä maulla valittija ihanuuksia.Mama oli jo viime kesänä inspiroitunut paikkaa pyörittävästä naisesta, joka oli jättänyt päivätyönsä optikkona ja toteuttanut unelmansa sisustuskaupasta. Avulias ja osaava ovat ne kaksi sanaa, jotka hänestä tulevat ensimmäisenä mieleen. Ja niin varmasti myös paikallisten, jotka ovat ottaneet liikkeen omakseen.

Västerskogin/Söderkullan tienoilla on myös Sipoonkorpi, jossa riittä patikoitavaa ja pyöräiltävää. Kevyemmästäkin metsäretkeilystä kiinnostuneille oiva kohde. Varsinkin, jos sen jälkeen voisi mennä vaikka Konst & Formiin brunssille tai N'avettaan kupposille..

Tällä kertaa mukaan tarttui Jeanne D'Arc livingin maali ja suti, virkattu pyyhe vauvan putsailuun sekä kirja huonekalujen ja esineiden ensitisöinnistä. (Huom, huom! Vintagemaalilla voi maalata myös metallia!!!) Vasemmalla kahvila N'avetta

PS: Sipoossa on muitakin mahtavia sisutusliikehelmiä aivan odottamattomissa paikoissa. Esim Nikkilän keskustasta, Sinisestä Talosta löytyy Bedmil. jossa näyttäisi olevan siivouspäivänä 23.5. kirpputori ja bufee..

11 kysymystä, 11 vastausta

Puhelias moppi -blogin pitäjä haastoi Maman kysymyspatteritaistoon. Tottakai tartun haasteeseen ja vastaan. Kanssamamat, tässä siis Mama ihan apposen avoimena.

1. Minkälaisia arkiruokia mahtuu teidän tavalliseen viikkoon?

Meillä tykätään kokkailla, mutta väsymys säätelee menua. Alhaisen kokkausenergian pikasössöjä ovat vaikkapa mustamakkara, kinkkukiusaus tai pekonipasta. Jos energiaa on enemmän, pöytään tulee lammastaginea, appelsiinimarinoituja broilerinkoipia, itämaisia lihapullia, makaronilaatikkoa, moussakaa tai palak paneeria. Viikonloppuisin on sitten aikaa kokeilla vaikkapa uusia reseptejä, joita bongaan esim House & Gardenin nettisivuilta.

Lähes joka ruoalla on lihaa, koska olen kalalle ja soijalle allerginen - eli olepas siinä tiedostava kokkaaja! Matkailu ja maailman maut ovat meille tärkeitä. joten valkosipulia, yrttejä, harissaa ja kookosmaitoa meillä kuluu paljon.

Kun olen oikein tulessa, leivon. Rakastan leipomista, se rentouttaa ja herkkujen syöminen se vasta piristääkin. Varsinkin hyvässä seurassa.

Jouduin välttelemään vehnää, ohraa ja ruista jossain vaiheessa, ja siitä jäi tapa tehdä itse leipää. Ja sitä meillä tehdään useamman kerran viikossa. Sekoita, kohota, kumoa -tyyppinen kauraleipä syntyy hyvin pienellä vaivalla. Ihana tuoksu, rouskahtavan rapea kuori...ah! Ei tarvitse sotkea käsiään ja aktiivista puuhasteluaikaa kuluu 10 min. Täytyykin laittaa resepti tänne! Voikkareita syön paljon ja myös baanaaneja ja jogurttia. Korvaan niillä välillä lounaan, kun en vaan  jaksa kokata.

Suosittelen kaikille erilaisia valmistahnoja jääkaappiin. Niillä saa nopeasti makua ruokaan ja säilyvät hyvin. Pikaiset lihapulla syntyvät esim heittämällä kuullotettua sipulia, harissaa ja ras el ghanout -seosta jauhelihaan. (+suolaa, pippuria & kananmuna)

2. Kerro raflaavimmasta hiustyylistäsi vuosien varrelta

Elämäni ensimmäiset 34 vuotta vietin aikalailla konservatiivisesti vaaleissa hiuksissa.  Tottakai yläasteella värjäsin ihan tummaksi hiukset muiden vanavedessä, mutta se kalpeus ja kajalin määrä kyllästytti pian. Mutta tänä keväänä repäisin, ja värjäytin hiukseni pastelliliiloiksi! Väri on aivan mahtava ja pidän siitä kovasti. Hiukset eivät näytä muovisilta vaan tyylikkään runollisilta - ja joukossa siis myös blondeja raitoja.

Lapsen saaminen on tehnyt minusta rohkeamman ja tuon monipuolisemmin esille sisälläni kytevän rock 'n rollin. Ja kai sitä 35-vuoden rapeassa iässä uskaltaakin jo vähän kohahduttaa. Mamaa hykerrytti loksahtaneet leuat ja aikoo jatkaa samalla tiellä.

3. Jos saisit viettää unelmaloman Suomessa (jep, sellainen Napakympin arpa), minne menisit ja mitä tekisit?

Menisin jollekin upealle, vanhalle merenrantahuvilalle, missä oma kokki tekisi ruoat ja aallot liplattelisivat jalkojen juuressa aamupalalla. Rannassa olisi kaunis vene ja rantasauna. Saunomista, veneretkiä, saaria, uimista, shoppailua lähiseutujen omintakeisissa putiikeissa, kenties pienet puutarhajuhlat. Ehkäpä Hangon tai Rauman seudulle?

4. Oletko jo miettinyt, mitä lapsesi tulevaisuudessa voisi(vat) harrastaa, elleivät sitten harrasta jo?

Lapseni harrastaa tällä hetkellä muskaria ja pulikointia, mutta 8 kk iässä äiti päättää, ei Poju. Toivoisin, että Poju jatkossakin harrastaa sellaisia asioita, joista todella tykkää ja joista hän saa iloa. Eritoten toivon, että harrastus löytyisi musiikin parista oli se sitten laulamista, soittamista tai tanssimista. Myös kädentaidot/taiteilusta olisi varmasti myöhemmälläkin iällä iloa.

Minulle on tärkeää, että lapseni saa olla lapsi eivätkä harrastukset ole taakka tai suoritus, Hirveän harvassa ovat ne leppoisat puuhasteluharrastukset - varsikin kun lapsi kasvaa. Eläköön 4h tai muut yhdessätekemisen kerhot, missä ei kisata. Salaa toivon, ettei Poju koskaan innostu joukkueurheilusta, joka on sekä minulle että miehelleni vierasta. Jääkiekon ja jalkapallon juniorivaatimukset myös tuntuvat aika koville. Mutta jos jaliskipinä syttyy, tottakai olen se raivokkaimmin kannustava äiti, joka leipoo myyjäisiin ja nyyhkii liikutuksesta katsomossa.

5. Paras vinkkisi kodin järjestyksen pitämiseen

Mama inhoaa siivousta, mutta välttämätön pakkohan se on - varsinkin kun lattioita nuohoaa yksi pieni pellavapää. Tässä muutama vinkki:

1. Osta hyvät ja itsellesi mieluisat välineet - surkeilla välineillä hommaan menee tuplasti enemmän aikaa! Esim kunnon pitkähihaiset kumihanskat pitävät otteet ripeinä ja vastaleikatun appelsiinin tuoksuinen pesuaine piristää. Ostin juuri myös ihania kestorättejä hauskoissa kankaissa. Niiden ripustuslenkkeihin saa kirjoitettua kangastussilla mihin tarkoitukseen se on, Näin joka jutskalle/huoneelle on oma rättinsä. 
2. Rakastan läpinäkyviä säilytyslaatikoita, joista näkee heti, mitä sisällä on ja kylkeen voi dymota vielä tärppisanoja. Ne ovat auttaneet pitämään järjestystä yllä. 
3. Myös vakuumipussit ovat aivan huippuja! Niihin meillä on säilötty Pojun saamia vaaatteita, jotka odottavat vielä käyttöä. Ilmatiiviissä pusseissa voi huoletta nakata vaatteet varastoon ilman pelkoa kosteusvaurioista, pölystä jne.
4. Ole kriittinen tavaroittesi suhteen. Myy turhat nettikirpparilla tai anna hyväntekeväisyyteen. Risat roskiin. Kun tietää kaappiensa sisällön & tavaroita on vähemmän, niitä tulee käytettyäkin.
5. Astianpesuainevesi suihkepullossa lavuaarin reunalla auttaa pikatiskauksessa esim vauvanlusikoiden tms pienen käsitiskin hoidossa.

6. Lempivuodenaikasi? Kerro, miksi.

Tämä on paha! Sillä joka vuodenajassa on omat ihanuutensa. Mutta ehkäpä se on talvi, koska silloin ihmiset likistyvät lähemmäksi toisiaan. Ja on synttärini ja joulu. Lumi myös puhuttelee minua - lumi voi olla kaunista pumpulihöytyvää, tai viiltävän terävää. Se valaisee kaiken ja työntää pimeyden pois. Mutta toisaalta se on murhaavan vaarallista.

Syksy on taas sitten energian ja uuden aloittamisen (lue: itsepetoksen ) aikaa. Omenoita, pyöräilyä, vaikka mitä! Kevään murrosajat ja valo. Kesän vapaus....

7. Kerro, mikä bändi on mielestäsi ihan erityisen hyvä livenä,

Apua, nyt paljastuu, etten käy juuri koskaan keikoilla. Rakastan livemusiikkia, mutta en vaan saa koskaan aikaiseksi hankkia lippuja. Muse on todella hyvä livenä, mutta niin myös ihan tuntematon pianisti kuppilan nurkassa. Vaikuttavin kokemus viime vuosina on ollut Igor Stravinskyn Kevätuhri Kansallisbaletissa. Se musiikki iskee suoraan hermosyihin. Suomalaiset esittivät sen alkuperäisellä koreagrafialla, raaasti, nyrjähtäneesti. Taidemaailma pysähtyi ihailemaan. Kevätuhri on upea, alkuvoimainen, raaka, kauhean ihana. Kuunnelkaa sitä alusta loppuun, siinä on kevään raaka sielu tiivistettynä. Tsump-tsump-tsump -tsump-tsump! Joku kuolee pian, tsump-tsump!

8. Päiväkoti vai perhepäivähoito?

Perhepäivähoito, tai täällä Helsingissä hoitorinki. Oma äitini oli kotona koko lapsuuteni ja kävin hyvin pientä ala-astetta,Vaikka samaa en luultavasti pysty lapselleni tarjoamaan, uskon pieniin ryhmäkokoihin. Niissä aikuisilla on aikaa vastata lapsen tarpeeseen tulla kuulluksi ja nähdyksi.

9. Mikä oli suosikkiaineesi peruskoulussa?

Olin hikari ja tykkäsin monesta aineesta. Suosikit olivat historia, äidinkieli ja musiikki. Yläasteella kuvioihin tuli myös köksä.

10. Ehdota yhtä asiaa, joka uuden eduskunnan pitäisi päättää, jotta maailma olisi parempi paikka?

Kyllä lasten oikeuksien turvaamiseksi täytyisi tehdä jotain! Aivan liian moni lapsi on turvaa vailla! Liian myöhään puututaan, huostaanotetaan ja lapsi pääsee sijaisperheeseen tai adoptoidaan. Adoptointia pitäisi helpottaa. Ymmärrän, että lapsen suhde biologisiin vanhempiinsa on ns pyhää, mutta herranen aika sentään! Joku raja siinäkin! Kamalaa välinpitämättömyyttä ja väsymystä järjestelmän hampaissa! Myös rangaistukset lasten hyväsikäytöstä ovat häpeällisen alhaiset.

Summa summarum: kun alkutaival turvataan, on paremmat mahdollisuudet elämässä.

11. Kerro yhdestä mukavasta hetkestä viime kuukauden ajalta.

Tänään satoi ja oli harmaata aamulla, mutta tanssittiin pojun kanssa slovareita poski poskea vasten. Musiikki rentoutti meitä molempia.

Eilen olin pitkästä aikaa erossa perheestä, kun karkasin vauvauinnin infotilaisuudesta vielä hetkeksi kaupungille. Hiljainen kahvila iltasella, kuuma kaakao hyppysissä, ikkunan takana virtaava laiskanpullea Mannerheimintie. Kyllä tuntui, kuin olisivat korvat poksahtaneet auki pienen sukelluksen jäljiltä. Kukaan ei kysy, vaadi minulta yhtään mitään. Ei se univelkaa poistanut, mutta antoi happea sielulle.

Täytyyhän haastetta jatkaa! Haastan Kätsän käsistä -blogin kirjoittajan sekä xxx:n vastaamaan kysymyksiin, jahka saan laadittua kysymykset. Nyt Poju keskeytti puuhat!

Matcha latte Mama testaa: Teeleidi

Tapaus: Teeleidi
Schaumanin puistotie 2a, Jyväskylä

"Jyväskylän Lutakon kaupunginosassa sijaitseva teehuone ja -kauppa. Yli satavuotiaan talon charmia ja pöytiintarjoillun teen sympaattista lämpöä. Itsetehtyjä leivonnaisia, teastingeja, iltapäiväteetä ja muuta mukavaa. Alakerran somasta teekaupasta irtoteetä, herkkuja ja välineitä."

Matcha latten hinta: 5e

Taustamusiikkia: kyllä

Pisteet:
Lapsiystävällisyys: 4/5
Tarjoomukset: 5/5


Ikkunasta näkyy pelkkiä puiden oksia ja taivasta. Tilaa, happea, rauhaa -  se ajatus valtaa ilahtuneen mielen, kun astuu teehuone Teeleidiin.

Edessä höyryää nyt kuppi kesältä tuoksuvaa teetä, jonka sai valita monenkymmenen vaihtoehdon valikoimasta. Kannussa on vielä santsikupillinen, ja hunajavohvelikin vasta  puoliksi mutusteltu. Ollaan teeseuranani olevan kanssamaman kanssa kuitenkin hetki hiljaa ja katsellaan ulos ikkunalaudalla nököttävän terrakottasotilaan kanssa. Lapsetkin näkevät makoisia päiväunia.

Jos olisin täällä yksinäni, tarttuisin varmasti päiväkirjaan ja tallentaisin hetken. Ja juttelisin enemmän paikkaa pyörittävien teeleidien kanssa jalojuomasta, elämästä, yrittäjyydestä, Kiinasta.

Tanskalaisilla on ehkä oma hyggensä, mutta keskisuomalainen vieraanvaraisuus ja lempeys - herranen aika miten mukavaa. 

Jyväskylään vasta viime kesänä perustettu Teeleidi sijaitsee vanhassa, 1912 rakennetussa Schaumanin vaneritehtaan patruunan talossa, joka on restauroitu huolella. Teehuone majailee talon toisessa kerroksessa,  joten jälkikasvu täytyy kiikuttaa kantokopassa tai ihan vaan sylkyssä yläkertaan. Mutta kun tunnelma on muuten niin joviaali ja salliva, tripp trappikin löytyy, niin mitäpä pieni kanto haittaisi.

Ja ihmiset, tässä teehuoneessa ei tarvitse pelätä lapsen kiljahdusta tai kaatunutta nokkamukia. Tunnelmaa kuvastaa hyvin tilanne, kun perheenäiti tiputtaa lattialle paikan kiinalaisen koristefiguurin, jonka pää katkeaa. Teeleidi kuittaa äksidentin sanomalla, että "kelläpä meistä ei joskus pää irtoaisi." 

Lutakon leidinä tunnettu talo on mansardikattoineen, puistomaisemineen ja kauniine ikkunanpielineen täydellinen kotiäidin pakopaikka. Ja osa Lutakon alueen vanhaa tehdasmiljöötä. Kaupunginosa sijaitsee noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä aivan ydinkeskustasta, mutta pihalla on myös parkkipaikkoja. Lapsiystävällisyyspisteitä tiputtaakin vain hoitopöydän puute.

Maisteluiltoja, iltapäiväteetä ja puotikin vielä!

Teenkeitto on taitolaji ja kahvihirmujen kotimaassa on toisinaan haasteellista saada hyvää teetä. Vai kuinka moni kahvinlipittäjä joisi mielellään pikakahvia hienon baakkelsin rinnalla? Jos silmät ovat muurautuneet umpeen ja keho tuntuu hakeutuvan jatkuvasti vaakatasoon, voi teekin auttaa kampeamisessa. "Kofeiinipaukkujakin löytyy", teeleidi osaa kertoa meille.

Jokaisen syötä-siivoa-pese-hoida-koneen =kotiäidin unelma on pöytiintarjoilu. Suomessa pitäisi olla enemmänkin paikkoja, missä voi sanoa, mitä haluaa ja se ilmestyy taianomaisesti nenän eteen hetken kuluttua. Paljon stressivapaampaa ja mukavampaa.  

Teeleidin valikoimissa on viitisenkymmentä teetä, joten asiantuntevan tarjoilijan kanssa rupattelu ja purkkien tuoksuttelu on tarpeen. Tarjoilija kyselee mieltymyksistämme, ja antaa suosituksia. Tuntuu kuin valitsisi viiniä ravintolassa!

Valmis juoma & herkut  tuodaan sitten suoraan pöytään. Ja ei puhettakaan, että asiakkaalla olisi mitään sihtejä tai teepusseja räpellettävänään tai pikkukäsien napattavana. Mamalla kyllä on monet teet menneet munille kahviloissa, kun teesihti on unohtunut liian pitkäksi ajaksi veteen, joka tyypillisesti on napalmiakin kuumempaa.

Teeleidin kannullisesta riittää hyvin parit kupposet kahdelle ja hintakin edullinen, 5 euroa. Itsetehtyjä herkkuja löytyy montaa sorttia ja mikä parasta, valikoimassa on myös pieniä euron makeita, kuten hunajavohveleita. Mamalta pääsee tyytyväinen huokaus myös siksi että herkut on ajateltu sopimaan mitä mainioimmin teen kanssa yhteen.

Hyvä tee on toki tärkeää, mutta poikkeuksellisen paikasta tekee teeleidien innovatiivisuus. Jyväskyläläiset ovat saaneet nauttia muun muassa maanantaimunkeista, joulukuun kynttiläilloista, jolloin paikka valaistu vain kynttilänvalolla, teetastingeista ja jokatorstaisesta iltapäiväteestä. 

Teeleidillä on myös samassa talossa pieni puoti, josta voi ostaa maistelemaansa teetä kotiin tai vaikkapa teekannun. Puodissa myös maksetaan nautitut herkut - kyllä tulee lämmin olo tästäkin. Että luotetaan ihmisen sanaan: tätä join ja söin.

Jutustelua teeleidin kanssa

Teeleidin perustaja, Anne Savela hyörii puodissa hymyillen. Netti paljastaa, että Savela on toiselta ammatiltaan elämäntapavalmentaja, mikä selittää paljon. Niin hyvin on huomioitu kaikki ne pienet asiat, jotka vaikuttavat ihmisen hyvänolon tunteeseen. Ja mahtavaa, että osaaminen on tuotu kaiken kansan nautittavaksi ihan konkreettsella tasolla.

Savela kertoo hurahtaneensa teehen asuessaan Kiinassa. Kaukana idässä on nytkin vastikää vierailtu ja tuotu teetä + muita ihanuuksia Teeleidin asiakkaiden saataville.

"Shanghaissa on ihana Momi cafe niminen paikka, jossa on seinällinen paikallisten taiteilijoiden suunnittelemia kortteja myytävänä. Tällä reissulla päätin tuoda niitä niin paljon kuin matkalaukkuun mahtuu puotiimme myytäväksi", Savela ketoo samalla, kun maksan laskuamme.

En ehdi kysellä enempää Momi cafeesta, mutta googlailu paljastaa, että Shanghaissa vierailevan ei kannata jättää tätä paikkaa väliin. Ainakin aiemmin Momi cafella on ollut mahdollista lähettää kortti tulevalle itselleen. Miten mahtavaa olisi saada 10 vuoden päästä itseltään kortti Kiinasta!

Mama lähtee teeleidistä hieman haikein mielin. Täällä kun tuli heti seellainen olo, Teeleidistä tulisi kantapaikka, jossa tunnetaan puolin ja toisin. Kun Yrjö Blomstedtin suunnitteleman talokaunottaren ovi naksahtaa takana, ei voi olla manaamatta: voi kun asuisin Jyväskylässä!

Made in Finland -muotia murusille! --> sisältää linkkilistauksen

Vimman Maailma muovautuu -mekon kuosin
on suunnitellut Maija Louekari.

Olen jo pitkään valmistellut tätä postausta Suomessa valmistetusta lastenmuodista ja sattuvasti tänään vietetään Who made your clothes -päivää, joka peräänkuuluttaa avoimempaa tuotannosta tiedottamista vaatetusmerkeiltä. Joten kääntäkää nurinpäin lapsukaisenne vaaatteet ja kurkatkaa valmistustietoihin. Nyt mennään!

Itse koin muutaman yllätyksen. Marimekko made in China ei lämmittänyt mieltä. Tosin oikeastaan kaikki kotimaisiksi mielletyt jättiläiset tuottavat vaatteensa hyvin kaukana kotoa.

Mutta kaikesta huolimatta Suomessa tehdään edelleen mitä ihanimpia lastenvaatteita! Suuret tehtaat ovat ehkä hiljentyneet, mutta pienissä pajoissa ompelukoneet surisevat hanakasti. Käsistään taitava voi myös ostaa mahtavia printtikankaita omiin projekteihin.

Maman made in Finland -ihanuuksien metsästäminen käynnistyi Lapsimessujen tankkaustuokiolla. Ostin iloissani Verson puodin ja Metsolan ihanuuksia,

Eilen designin vaatteet
tehdään kierrätysmateriaaleista.

hypistelin Melli Ecodesignia, Gugguuta ja kumppaneita, mutta aloin miettiä, miten määritellä suomalainen lastenvaate? Saisinko mitään Pojun garderoobiin, jos rajaisin tiukasti Suomessa suunnitelluksi JA ommelluksi. Vastaus: kyllä löytyy! (joskin suurin osa edellämainituista tippuu silloin pois, nyyhkis.)

Pienen pojan äitinä joutuu välillä huokaisemaan syvään lastenvaatekaupoissa, kun tarjonta pienille miehenaluille on usein niin monotonista ja synkkää. Joten lapsuuden riemua tulvivat kotimaiset pienmerkit ovat enemmän kuin tervetulleita. 

Mutta aarteiden esiinkaivaminen ei ollut todellakaan helppoa. Jo pelkästään merkkien nimet saati sitten tieto valmistusmaasta oli aikamoisen kaivamisen takana. Monet merkit myös mielletään suomalaisiksi, mutta tiukemman määrittelyn mukaan ne eivät sitä ole.

Mutta Mama ei luovuttanut ja keräsi postauksen loppuun listauksen, joka vie taatusti yhden jos toisenkin Visa-kortin turmioon :D

Mamat, se on siinä: sydämellinen shopping=maailma pelastuu!

Jee jee!:n keltainen paita ja pallohousut,  Vimman neliöpaidat,
Ommellisen sortsihaalari ja Napikkaan kissapaidat.

Uusi maailma aukeni Mamalle, kun siirsin nykymaailman lainalaisuudet ja "kun se on mahdotonta/kallista valmistaa täällä" -hokeman syrjään. Jatkossa ostan Pojulle joka kokoluokkaan edes joitain Suomessa tehtyjä ihanuuksia. Miksi?

Koska hyvä mieli kannattaa: vaate sekä ilahduttaa käytössä monin tavoin että työllistää sitkeitä suomalaisia, jotka eivät ole taipuneet maailman tuulissa. Toki myös Suomessa suunnitellut ja johdetut "puolet kotiinpäin -merkit" (Designed in Finland) ovat tärkeitä & Maman ostoslistoilla, varsinkin jos/kun tuotanto kestää päivänvalon.

Jos Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa oli laskeskeltu, että kympillä kuussa enemmän suomalaisten tuotteiden ostaminen aikaansaisi 10 000 uutta työpaikkaa, niin mitä tapahtuisi, jos kaikki Suomen äidit sijoittaisivat saman 120e vuodessa kotimaisiin lastenvaatteisiin?

Mama haluaa ymmärtää tämän niin, että oikein kanavoituna into kauniiden asioiden hankintaan voisi siis levittää  l'amouria niin voimalla, että lastenmuoti ja Suomen talous pelastuisivat. ;)

Karkkimekko: Neenuska, Handyman paita&kangas: Majapuu,
Lakujeti-paita Sampsukka, Kettupipo Eilinen Design.

On ollut ollut tajunnanräjäyttävää löytää aivan mielettömän rikas kotimainen lastenvaateareena jonne mahtuu niin pedantisti mallistoja suunnittelevia merkkejä kuin tekemisen ilosta toimivia yhden naisen ihmeitä. 

Lämmittävin oivallus oli, että sosiaalinen media on aivan huikea kauppapaikka, mistä kannattaa metsästää kiinnostavia lastenvaatteita. Erinäisillä keskustelupalstoilla huutelu kannattaa eritoten!

Facebookissa kuhisee varsinainen mikroviidakko pieniä tekijöitä, jotka surauttelevat vaatteita tilauksesta, suunnittelevat kankaita ja ovat ihan mielettömän mukaansatempaavia ja luovia!

Mikroviidakko: Miten se toimii? Mitä se maksaa?

FB:n mikroviidakossa tyypillisesti toiminta menee niin, että tekijä x lataa syötävän ihanien kankaiden kuvia Facebook-sivulleen ja kyselee, mitä kukakin näistä haluaisi. Ja sitten huhuillaan, että meidän pojalle body olisi kiva, saako vihreät resorit? Mitä maksaa? Bodyt maksavat karkeasti noin 25-30e, riippuen hihojen pituudesta jne. Toisilla ompelijoilla on toki kokoja jo valmiina plakkarissa tietyistä kankaista.  Ja ei pidä koskaan epäröidä kysyä, joskos joku surauttaisi toivomasi ihanuuden:)

Pupuleggarit: Koot, takki: Ipana-aitta,
Koirapaita: Melli Ecodesign, pupupipo: Kimperi

Tekijäkaartiin mahtuu ihan sivubisnestä pyörittelevistä taitajista kokopäiväisiin yrittäjiin.joilla saattaa olla ihan kivijalkamyymäläkin.

Ommeltavan vaatteen saa itselleen viikossa-kahdessa - jopa nopeamminkin. Mutta haittaako pieni odottelu? Jos tilaa etukäteen vaikka sitä seuraavaa kokoa, niin mikäs siinä odotellessa. Sitäpaitsi kahdeksankuinen Poju ei kasva enää niin salamavauhtia, että vaatteita ehtii käyttääkin.

Kyllä lämmittää sydäntä, että Suomessa on yrittäjiä, joilta voi tilata juuri sellaisia vaatteita kuin haluaa, eikä hinta kipua edes saavuttamattomille tasoille! Tilasin esimerkiksi kypärämyssyn, vieläpä kotimaisesta kankaasta, niin hinta oli postikuluineen 13e.

On myös todella kivaa, että tekijällä on kasvot ja nimi. Että tekijän kanssa voi jutella. Että kuosivaihtoehtoja on niin paljon, eikä väreissä ja ilostelussa pihistellä! Kaiken huipuksi muiden asiakkaiden kanssa voi fiilistellä Facebook-sivulla.

Housut: Napikas. Siiri-kangas: Paapii,
Hellapuun valikoimissa ihania kankaita ja vaatteita riittää

Miksi siis maksaa ulkomaisesta designlastenvaatteesta maltaita, kun kotimaassa joku sympaattinen tyyppi tekee samaan / edullisempaan hintaan juuri sinun kullanmurullesi. 

Ja jos kangas on huippulaatuista  trikoota, niin sehän kestää pesua pesun perään haalistumatta ja vanumatta. Toisaalta huonosta tuotteesta on helppo antaa palautetta FB:n kautta.

Löydä omat suosikkisi!

No niin kanssamamat, alla listaus erilaisista merkeistä: sellaisista, joilla on oma verkkokauppa, vain FB-myyjät sekä kangaskauppiaat. Printit ja voimkkaat värit ovat olleet suomalaisen vaatesuunnittelun DNA:ssa jo vuosikymmeniä, ja se näkyy lastenvaatteissakin. Mutta löytyy paljon muutakin. Kangasmyynnin puolella designkuosilliset trikoo, joustocollege ja frotee hallitsevat. Mutta myös merinokankaita, bambua jne löytyy.

Jenni JJ:n huppari, Johanna K-designin uuden Robokuosin on suunnitellut
Oiva 5-v.  Ihan ite tehty-toiminimen alla syntyy esimerkiksi tällaisia sortseja.

Laiskalle lukijalle kolme tärppiä:

1. Vimma. Uudenkarhea merkki, jolla kovia nimiä tallissaan. Uusimman malliston kuoseja suunnitellut mm Maija Louekari. kainiita, hauskoja ja valtavirrasta iloisesti poikkeavia lastenvaatteita! Jeeee!! Verkkokauppa osoitteessa vimmacompany.com

2. Hellapuu Jos jonkun uuden nimen bongaat, olkoon se Hellapuu. Vanhan Rauman sydämessä sijaitseva kivijalkapuoti säteilee iloa ympäri Suomen FB-sivunsa kautta. Omia kuoseja suunnitellaan kangaskauppaan sekä myös muille tekijöille by Milona Sadekallio. Verkkokauppa hellapuu.fi

3. Lumilapset ja Weecos: pienmerkkien verkkokauppoja. Noista on meidän pojalle hommattu esimerkiksi Punaisen Norsun asusteita ja Piccun lakanoita. Myös Käsityökortteli.fi -sivusto on hyvä tietolähde.

Vaatteita & asusteita

Oma verkkokauppa:

• Napikas. Positiivisia, toimivia ja tyylikkäitä lastenvaatteita.  Perheyritys Kärsämäeltä. Täältä tulen varmasti tilaamaan jatkossa Pojulle vaatteita.
• Hilla  Uusi, 100% suomalainen merkki, verkkokauppa juuri avautumassa, mutta saa myös Prismasta!
• Melli Ecodesign 100% suomalainen merkki. Myös kankaita.
• Punainen Norsu Hauskoja kuoseja ja ekoa länsirannikolta! HUOM! Trikoovatteiden tuotanto siirretty Portugaliin, muut vaatteet ommellaan edelleen Suomessa.
• Majapuu. Upeista kuoseistaan tunnettu Majapuu myy kankaiden lisäksi myös hauskoja lastenvaatteita. Handyman-kuosinen paita nyt Pojulle on ainakin saatava - kun isukkikin on rakennusalalla ja kaikkea!
• Eilen design Täysin kierrätysmateriaaleista valmistettuja, oivaltavia & raikkaita lastenvaatteita ja muuta mukavaa. Mahdollisuus myös vaatekutsuihin kotona!
• Marakattimarssi Kivijalkaputiikki Lahdessa myy omaa ja muiden merkkejä. Nettikauppa avautumassa.
• Sampsukka Vaatteita ja kankaita Joensuusta. Myös kauppa & kirppari.
• Kimperi Jyväskylän lahja lastenmuodille.Myös kankaita. Kivijalkamyymälä & lukusia jälleenmyyjiä.
• Muru Nimi kertoo kaiken. Sympaattisia vaatteita kaikenikäisille lapsille. Omaa kuosisuunnittelu, jota nähty myös Nallen kestovaipoissa.
• Loru. Runollinen helsinkiläinen merkki, joka suunnittelee kunnianhimoisia, muotoon nojaavia lastenvaatteita. Tosin tällä hetkellä vain tytöille. Osoitus siitä, että Suomessa tehdään monenlaisia vaatteita lapsille, ei vain printti-ilottelua.
• Onni ja Ilona Katselukorteistaan tunnettu yritys myy myös vaatteita ja asusteita.
• Myllymuksut. Juupajoelta tärähtää! Myllymuksut on isohko merkki, jolla on retrohenkisiä printtejä, joustofroteeta mallistossa ja myynnissä myös kestovaippoja ja kankaita. Suositun merkin tehtaanmyymälä palvelee Juupajoella vanhassa navetassa. 
• Johanna K design: ihania neuloksia, jotka tehdään alusta loppuun Taivassalossa! Kohtuulliset hinnat ja ihana laatu. Nyt odotellaan ihanan robotti-puuvillapaitojen saapumista. Kuosin suunnitellut Oiva 5-v. :) 
• Neenuska. Selkeitä ja värikkäitä printtivaatteita.
• Ipana-aitta Tajunnanräjäyttävän ihanista takeistaan tunnettu merkki käyttää paljon kierrätyskankaita. Uniikkius siis taattu.
• Ommellinen: ompeluun hurahtaneen naisen hauska merkki. Vaatteita taaperosta aikuiseen.
• Koot Vinkeää menoa ja mukana myös lastenvaatteita.
• Yes yes! Taas osoitus siitä, että suomalaiset naiset ne osaa. Hauska pikkumerkki, jossa lapsuuden riemu ja leikki keskiössä. Eläköön Leena Ujainen!
• Jenni JJ Haluatko ostaa toiselta äidiltä? Pienenpieni merkki on silloin valintasi. 
• Nopsuopsu. Ruusukepipoistaan tunnettu pipospesialisti.
• Teelikanmentten. Nämä vaatteet pursuavat lapsuuden iloa ja loruttelevia hetkiä. Miksei paidalla voisi olla häntää tai hihat pilviä täynnä?

SPECIAL GUEST STAR: Papu
Osittain Suomessa osittain Portugalissa valmistettava Papu oli nyt vaan pakko ottaa mukaan, sillä niin ihana merkki kyseessä. Hauskoja, virkistävän omintakeisia vaatteita katu-uskottaville lapsukaisille. Mallistojen taustalla aina jokin hellyttävä tarina, joista on julkasitu myös kirjoja. Kuvittaja Hanna-Riikka Heikkilän kädenjälki vakuuttaa.

Blogi/FB-myynti

• Iha ite tehty: hauskoja lastenvaatteita valmiina tai sitten tilauksesta. 
• Ompeliks. Vaatteita ja asusteiita kaikenikäisille.
• Pikkutilkku Kaikkea bodyista vaunuverhoihin. Jotkut voivat tuntea Pikkutilkun tuotteet lastenpuoti/kirppis Hestiinasta Kouvolasta.
• Hellä Design. Tyylikästä pukinetta ja asustetta lapsukaisille. Mielikuvituksen lentoa hyvällä maulla.
• Paipou  Pipoja
• Ullan pipot Trikoopipoja tilauksesta
• Ulla Ruotsalainen Ullalta sain maailman ihanimman kypärämyssyn Pojulle! Myös muuta syntyy Ullan pajasta!

Kankaita. Surauta itse ihana (trikoo)hepene!

Majapuu Majapuun Leena Renko on kuuma nimi kuosisuunnittelun puolella.
Paapii. Upeita kankaita ja monien rakastamat Siiri & Myyry-hahmot.
Naperonuttu. Kankaita
Viljamin puoti. Maanmainion Panda-kankaan alkulähde. Paraikaa odotellaan kuumeisesti toukuussa myyntiin tulevia uutuuskankaita, Viljamin äidin pyörittämä. <3
Verson puoti. Hauskoja kankaita Oulun seudulta (Ihanat vaatteet tehdään Tallinnassa)
Koot Kati K-designin kankaita. Mukana menossa myös vähän valmiita lastenvaatteitakin. Visa-kortin kauhuksi tekevät tilauksesta myös aikuisille esim leggareita. iik!
Pehemiä Täältäkin saa mitä ihanimpia suomalaisia designkankaita. kannattaa seurata FB-sivuja uutuuksia tiimoilta.
Nosh, Euroopassa valmistettuja luomupuuvillakankaita.
Metsola. Värikkäistä, myös retrohenkisiä kankaita.
Myllymuksut. Kankaita ja kaikkea muuta,
Royal-tuote Kankaita.

Pääsiäisenä mennään markkinoille!

Pääsiäinen on kevään huippujuhla, jolloin aurinko paistaa, kukkakaupat alkavat pursuta, ja pientä viherrystä on ylipäätään ilmassa. Ja kun luonto herää, ehkä Mamakin herää?!

Suomessa ylipäätään tuntuu olevan pääsiäisperinteiden kanssa pallo hukassa. On vähän suklaamunaa tuolla, ja virpomista täällä, ristintietä & uskontotunteja, halvat uusiseelantilaiset lampaankinkot lihalaareissa ja rahkapiirakoita kotiuuneissa. 

Todella moni ei vietä pääsiäistä mitenkään, mikä on kauhea sääli! Valo, kevät - mitäs niitä juhlimaan.

Länsi-Suomessa sentään osataan koristella puistoja koristemunilla ja omiin portinpieliin laitetaan usein luuta ja noita. Pääsiäisvalkeitakin poltellaan. Kun meillä on omakotitalo, meillekin tulee luuta ja noita postilaatikon kylkeen! Ja miksei kokkokin!

Mutta Suomi, hohoi! Pääsiäissekavuuteen tulkoon muutos! Mama listasi viiden eri paikkakunnan aivan huiput pääsiäismarkkinat, joissa on tarjolla herkkuja, käsitöitä, markkinahumua ja musiikkia. Eikä kyseessä ole vain lapsille tarkoitetut masentavat naamanmaalauspippalot vaan hauskat markkinat! Ehkäpä markkinoista olisi kansalliseksi perinteeksi torikulttuuria jatkamaan ja rikastuttamaan? Listaus postauksen lopussa!

Ensin Mama kuitenkin heittäytyy pohtivaiseksi: 
miten suhtautua pääsiäiseen? Millaisen perinteen haluan lapselleni siirtää?

Luo omat perinteesi!

Mama rakastaa juhlia eikä jätä tätäkään tilaisuutta käyttämättä herkutteluun ja kodin koristeluun. Työkaverini nauroi, että olen ihan koukussa kaikkiin kristillisiin juhliiin, mutta pääsiäisen aikaan vietettävä juhla on kristinuskoa vanhempi perinne. Pääsiäinen on kevään juhla.

Jaloleinikit kuuluvat kevään juhlaan.

Maman pääsiäinen on yhdistelmä lapsuuden kaikuja ja aikuisena keksittyjä juttuja. Pitkänäperjantaina ollaan hissuksiin ja mietitään kulunutta vuotta ja annetaan ajatusten askarrella tulevaisuudessa. Että mihin seuraavaksi? 

Mieheni kapinoi aluksi tätä "meditaatioperjantaita" vastaan, mutta ymmärsi sitten, miten hyvää tekee pysähtyä hetkeksi. Eli ei, en ole koskaan mennyt baariin pitkänäperjantaina, enkä mene.

Vaikka raamatulla on suhteellisen vähän tekemistä Maman pääsiäisen kanssa, en voi koskaan unohtaa kuinka ala-asteella meille näytettiin jumppasalissa mustavalkoinen Jeesus-elokuva ihan filmikelalta. Muistan, kuinka omiin käsiin sattui, kun nauloja hakattiin kämmeniin enkä voinut ymmärtää, kuinka kilttiä pitkätukkaista miestä voitiin noin satuttaa. Hypistelin kauhistuneena jumppasalin viileää lattiaa ja vain tuijotin tapahtumia pimeässä. Olin korkeintaan kymmenen.

Nyt yli kolmekymppisenä  pohtivat tunnelmat hiipivät aina mieleen pitkänperjantain lähestyessä. Silloin lapsena juttelin paljon vanhempieni kanssa siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Perjantaina syötiin vaatimattomasti, mutta lauantaina alettiin valmistautua juhlaan. Sunnuntaina oli kukko tuonut yllätyksiä ja koristeet paikoillaan. Juhlapäivälliselle kokoonnutaan edelleen ison pöydän ääreen.

Markkinat ovat minun ja mieheni - ja nyt myös Pojun - oma perinne. Rakastan markkinoita, joissa paikalliset osaajat tuovat uniikkia osaamistaan esille ja ihmiset ovat hyväntuulisia. 

Viime pääsiäisenä, kun olin vielä aikamoinen yllätysmuna itsekin, kävimme Auttoisissa Keinuhongan tilalla syömässä ulkogrillissä paistettuja burgereita ja ostamassa kaunista keramiikkaa kotiin. Aurinko paistoi ja maalaistunnelma oli rentouttava.

Raumalla tarhaväki koristeli puistoa.

Markkinoille huruttelu ja uusien paikkakuntien koluaminen on myös osa hauskuutta. Tänä vuonna suuntaamme ainakin Jyväskylään ja 1800-luvun sisäpihan tunnelmiin. Hyvässä lykyssä puoliso on myöntyväinen ja vie Pojun & Maman myös Riihimäelle seikkailemaan. Pääsiäisen ahdas tulkinta on selvästikin lientymässä - markkinoita kun on enemmän joka vuosi.


Markkinoilta kuuluu ostaa jokin pieni juttu metallisten yllätysmunien sisälle. Pojullakin on jo oma metallimunansa odottamassa. 

Viime vuonna sain ihanat vihreäraidalliset sukat ja suklaarakeita. Vähän kivempi & maistuvampi juttu kuin perussuklaamunien krääsä. Ja tuntuu hyvältä, että oma miekkonen on valinnut yllätyksen minulle. Ei Kinder. Tosin voi olla, että Poju romuttaa tämän kaiken, kunhan kasvaa. Ja ymmärrän sen hyvin. Ne kiiltävät foliopaperit ja pienet aarteet...

Markkinat, herkut ja koristeet ovat pääsiäisessämme vain kuitenkin pintaa:  haluan ennenkaikkea opettaa Pojulle hetkistä nauttimista. Meillä ei ollut kotona tapana takertua siihen, uskooko tarkalleen ottaen mihin tai pakottaa itseään johonkin lolkeoon. Vaan tärkeinä oli olla kiinnostunut ja miettiä mittä asiat omalla kohdalla merkitsevät, vaikkei kaikkea hyväksyisikään.

Maman päässä ovat siis sulassa sovussa eri uskonnot, myytit ja tiede. Avoimin mielin suhtautumisen haluan siirtää myös Pojulle. Ehdottomuus kun sulkee niin monia ovia.

MARKKINAOPAS

Pääsiäismarkkinoita järjestetään kahtena viikonloppuna pääsiäisen korvilla. Hyvillä markkinoilla viihtyvät niin aikuiset kuin lapset. Ja tarjolla on muutakin kuin grillimakkaraa ja jätskitikuista kyhättyjä taideteoksia. (Note: rakkaiden pikkukätösten tekemät aarteet eivät kuulu sarkasmin piiriin)

Auttoinen

Käsintehtyä Tuias-keramiikkaa viime markkinoilta

Keinuhongan tilan pääsiäismarkkinat 4.4.2015

Markkinakojuja pihalla, lisäksi vanhassa navettarakennuksessa Suvimarja-lifestylepuoti sekä kahvila. Erikoisuus: Markkinavieraat pääsevät opastetuilla kierroksilla kurkkimaan sonnivasikoita.

Keinuhongan tila sijaitsee Padasjoen Auttoisilla, Hämeen sydämessä. Karjatilan vahvuuksia on kunnon maalaismaisema ja miljöö sekä omat tuotteet kuten pippurimakkarat ja Sonni-olut. Nautatilalta saa lammasta, mutta vain ennakkotilaamalla. Lifestylepuodissa on ruoan lisäksi myös kansainvälisiä sisustus- ja muotimerkkejä tarjolla.

Viime keväänä piipahdimme markkinoille ja niiden suosio tuli ihan puun takaa. Paikka kuhisi väkeä. Oltiin kuitenkin keskellä rauhallista maaseutua, jossa ei sattumalta osuta kohdalle. Eli pientä jonottelua ulkogrillillä, mutta kannatti! Keinuhongan maanmainiota sonniburgeria on tullut maistettua aiemmin Vääksyssä ja nyt päästiin samoihin puuhiin kevätauringon paisteessa. Juomana omatehtyä simaa. Miten mahtavaa juoda simaa muulloinkin kuin vappuna!

Tänä vuonna populaa varmaankin on taas luvassa. Bongasin näes Lehtimäen matkojen sivulta, että ko tapahtumaan tehdään ihan järjestetty retki. Mutta ihmisethän sen markkinahumun luovat...


www.keinuhonka.fi

Hämeenlinna & Hattula

Linnan pääsiäismarkkinat 28.3.2015

Keskiaikaisissa tunnelmissa markkinoille! Jyhkeän linnan sisätiloissa ja piha-alueella tapahtuu, Leivintuvassa ja Kruununleipomossa on myynnissä 35 kauppiaan keväisiä tuotteita käsitöistä pääsiäisherkkuihin ja pääsiäiskoristeisiin. Ohjelmaa lapsille. Erikoisuus: No, se on linna!! Pääsiäismarkkinoiden aikaan linnaan on vapaa pääsy.

Noniin, tässä onkin jo ihan jotain muuta luvassa! Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat ovat tuttu tapaus, mutta hauskaa, että keväälläkin on markkinat. Paikka kiehtoo varmasti niin aikuisia  kuin lapsia - ja hyvillä markkinoilla on tarjota muutakin kuin ostamista. Linnassa vierähtää varmasti aikaa, kun tottahan nähtävyyksiä on ihmeteltävä (kun ilmaiseksi pääsee!)  ja nälkäkin saattaa pakottaa paikan omaan ravintolaan. Kaiken kruunaa, että 20.3. linnassa avautuu Sibelus-aiheinen näyttely.

www.nba.fi/fi/museot/hameenlinna

Kuva: Kahvila Leivintupa

Metsänkylän navetta / Leivintuvan pääsiäismarkkinat 29.3.2015

Kivenheiton päässä Hämeenlinnasta, Pekolassa, sijaitseva perinnerakentamisen ja kädentaitojen tyyssija. Markkinamyyjiä. talutusratsastusta, hernekeittoa ja seppä takomassa. Erikoisuus: Metsäkylällä myydään vanhoja rakennustarvikkeita, kasvatetaan Alpakoita ja järjestetään monenmoisia kursseja. Kauppa auki sunnuntaisin ympäri vuoden. Myös navetta.com, josta löytyy vanhat ovet, ikkunat ja osaajat!

Ihmiset: pelkästään kahvila Leivintuvan kuvat ja lupaus pannareista saa itkemään onnesta. Puhumattakaan joulumarkkinoiden kuvailuista. Katsokaa nyt itse täältä!

Mama on aiemmin eksynyt Navetta.com-sivustolle kuolaamaan vanhoja ikkunanpuitteita, ovia ja vanhoja rakennuksia - niitä loppuelämän projekteja...Mutta markkinat tulivat iloisena yllätyksenä ja kahvila!

www.metsankylannavetta.fi

Jyväskylä

Kuva: Toivolan vanha piha

Toivolan vanha piha / pääsiäispiha 27.-29.3.2015

1800-luvun pihamiljöö Jyväskylän keskustassa. Pääsiäisen aikaan pihamökeissä ja makasiineissa on myynnissä lähiruokaa, pääsiäisherkkuja ja kädentaitotuotteita noin kolmeltakymmeneltä tuottajalta. Päälle vielä pysyvät käsityöputiikit sisällä. Erikoisuus: Posetiivari musisoi!!!!!  Kahvila Muiston takkatulen äärellä nautitut herkut. Kotieläimiä rapsuteltavaksi sisäpihalla.

Tämä paikka on on hurmaavista hurmaavin ympäri vuoden! Pihapiiriin kuuluu erinäisiä 1800-luvun rakennuksia ja kaikki kiertyy käsityöläisyyden ympärille. Se alkaa museoiduissa kuparisepän ja puusepän taloissa, joissa pääsee näkemään miten joskus käsityöläiset elelivät ja jatkuu vanhan Synnytyslaitoksen (!!) puotien ihaniin luomuksiin ja kahvila Muiston herkkuihin. Kiitos muuten mukavien ja asiantuntevien oppaiden, jotka btw opastivat ilmaiseksi, kotiseutumuseo oli ensimmäistä kertaa kiinnostava.

Toivolan sisäpiha täytyy pääsiäisenä kaikenlaisesta kotkotista bääbäästä, kun markkinamyyjien ja -ostajien lisäksi paikalle saapuu kotieläimiä lasten rapsuteltaviksi. Ei kannata kuitenkaan jäädä vain sisäpihalle fiilistelemään, vaikkei opasta osuisikaan kohdalle: sisällä rakennuksissa siis on monenmoisia puoteja ja kahvila. Markkinoiden aikaan esillä myös Pisankamunia ja ikoneita ja niiden valmistajien työnäytöksiä.

Itse odotan eniten posetiivarin soitantaa ja kierroksen lopuksi istahtamista kahvila Muiston pöytään. Ja toki, myös seurueemme lapsosten reaktioita.

www.toivolanvanhapiha.fi

Riihimäki

Pääsiäiskaupunki 2.-6.4.2015

Koko kaupungin juhlassa paljon ohjelmaa vajaan viikon ajan. Erikoisuus: no, että ohjelmaa on noin kattavasti!!

Kyllä nyt helsinkiläistä hävettää oman kaupunkinsa puolesta, kun katsoo Riksun pääsiäistarjontaa: teatteria, työpajoja, konsertteja, markkinoita, kirppiksiä ja jopa tivoli! Osa aikuisille, osa lapsille eniten koko perheelle. Helsingissä ei mitään. Eikä varsinkaan eläväistä kaupunkitapahtumaa.

Kuten olen jo aiemmin kirjoitellut, Riihimäki on jostain kumman syystä julistautunut pääsiäiskaupungiksi vuonna 1997. Joulukaupunkeja tosiaan jo riittää, ja kesäkaupunkgiksi teollisuus/radanvarsikaupungista ei oikein ole. Riksulla riittää vielä lobattavaa, mutta kymmenen pistettä menosta tähän saakka!

Riihimäen koko pääsiäistarjonta löytyy täältä.

Pompoti 4.-5.4.2015

Taivaallinen sisustuskahvila Pompoti pistää sitten lopullisesti kaikki kyykkyyn pääsiäistapahtumallaan. Pelkkä paikka itsessään sai Matcha Latte Maman pään pyörälle (lue arvostelu täältä), mutta nyt on luvassa ulkotilojen haltuunotto: pihakahvilaa, kirpputoria, posetiivaria, käsityöläisiä, poniratsastusta, Mimiä&Kukua, teatteria, paikallinen tyttöbändi...

Tänne(kin) on päästävä!




NYT SITTEN VAAN TOIVOTAAN AURINKOISIA KELEJÄ PÄÄSIÄISEKSI!!!!
(Mutta onneksi tapahtumajärjestäjillä myös sisätilatoimintaa)

Yksi lauantai kuussa pitää Maman pään reilassa

Cafe Andantessa viikonloppubrunssi tarjoillaan pöytiin.

En tajunnut tarvitsevani omaa tilaa ennenkuin sain sitä. Ja nyt en luopuisi siitä kirveelläkään.

Olen sopinut itseni ja mieheni kanssa, että joka kuun loppupuolella vietän minäminäminä-lauantaita ja teen jotakin piristävää ilman vauvaa tai puolisoa. Yksi iltapäivä riittää latautumiseen loistavasti eikä kaverisuhteetkaan näivety hyvänpäivän tuttavuuksiksi.

Edellisen hedonistisen lauantain vietin siskoni kanssa ostoksilla ja brunssilla. Rattaat ja Poju isukin huomaan ja ripein askelin bussiin! Pysäkille jäivät mahdolliset syyllisyydentunteet ja sydämenpistot. Miten keveä fiilis!

Ja nyt ei suunnattu mihinkään helpon kulkemisen ostoskeskuksiin tai tavarataloihin vaan juuri niihin pieniin putiikkeihin, joiden ikkunoiden takana vaunuttelija voi vain läähätellä.

Kullankallis oma aika ei kuitenkaan saa kulua liialliseen talsimiseen ja siksi pieniä sisustus- ja muotiputiikkeja sekä kahviloita pursuava Freda otettiin tähtäimeen. Joskus 90-luvulla Fredrikinkatu oli kuumaa kamaa ja yhä edelleen sinne kannattaa intoa pursuavien mamojen suunnata.

Mikä taivas voida mennä sovituskoppiin ilman, että täytyy olla ääntä nopeampi testaamisessaan tai että saa pelätä koko ajan, että a) Poju hikeentyy b) joku nappaa jälkikasvun rattaista c) joku vetää herneen nenään tiellä olevista rattaista d) menee itsellä hermo kaikkeen kamaan ja siihen, miksi ylipäätään taas piti vaatteita hankkia ja selässä valuvaan hikeen, kun housut ei vaan mahdu jalkaan.

Fredan viisi huippua!

Andantessa voi seurata floristin toimia
samalla kun tyhjentää kuppostaan.

Cafe Andante hermolepoa kaipaavalle

Päivän helmenä oli visiitti Andante-kahvilaan varhaiselle brunssille. Varasin paikat hyvissä ajoin, sillä pieni ja soma paikka on tosi suosittu, Enkä käytyäni yhtään ihmettele. Kasvis/raakaruokaa sisältävä, pöytään tarjoiltava brunssi oli kuvankaunis, todella täyttävä, maut harmoniset ja paikkaa pitävä pariskunta mitä ystävällisin. A-luokan lihansyöjänä tunnettu Mama oli vaikuttunut!

Ja puhutaan vielä siitä kauneudesta! Andantessa yhdistyy kukkakauppa ja kahvila - mikä taivaallinen match made in heaven. Olen aina halunnut siemailla teetä kukkakaupassa ja täällä se oli mahdollista. (Matcha lattea, tottakai!) Ihanan raikas kukkien tuoksu ja kaunis sisustus, hyvät herkut eteen tuotuina annoksina alkuruoka/pääruoka/jälkiruoka tyylillä...Ah! Ja kun ikkunan takana vielä paistoi kevättalvinen aurinko niin Mama tunsi olevansa yhtä viherrystä päästä jalkoihin.

Andanten harkittu brunssi poikkeaakin jyrkästi yleisestä brunssimeiningistä, joka liian usein kallistuu hulabaloo-mättömättö- ruokaloppuumaailmasta-krapulanhuoltotankkauspiste-tunnelmiin. Rauhaa, kiireettömyyttä - voiko ihanampaa & lataavampaa keskipäivän hetkeä kotiäidille suoda?

Dots-liikkeestä pelastus vaatehätään 

Kun kerrankin on vaateostoksilla, niin voinee hyvällä omallatunnolla vähän panostaa. HenkkaMaukkaLindexKappAhlMonkiBikBokMango "haluan näyttää edes vähän elossa olevalta ihmiseltä" -pikaostoksia ehtii haalia milloin vain. Täällä nautiskellaan. Mama osti uudet housut ja topin sekä ihanat Madame Stolzin -valokuvakehykset.  Dotsilla on myös verkkokauppa...

Silmiin iski mainos, että ko paikassa järjestetään myös Private Shopping -iltoja. Tarkoittaen, että sulkemisajan jälkeen on mahdollisuus omalla porukalla tulla sovittelemaan vaatteita ja saada hyvien neuvojen lisäks jopa lasi kuohuvaa päälle.

On sangen houkutteleva ajatus saada rauhassa etsiä omaa vaatekokoa/mallia ammattilaisten opastuksella, kun raskauden jälkimaininkina keho on erilainen eikä aina tiedä mitä tursuaa missäkin. 

Hmmmm....saisikohan kulmakunnan mamojen kanssa järjestettyä tuollaisen illan= isukit hommiin ja mamat laitumille! Neuvolan & toisen aktiivimaman ansiosta meidän alueen mamoilla on oma Facebook-ryhmä missä jaetaan vinkkejä ja kerätään jengiä koolle esim nyyttäreihin tai lenkeille.

Yksityisillassa tietysti paine ostaa jotakin kasvaa selkeästi, mutta jos garderoobitilanne on yhtä ammottavan tyhjä kuin Mamalla vielä 7 kk synnytyksen jälkeen, lienee parasta myöntää tosiasiat: Ihan lähipäivinä tässä ei selvästikkään olla sujahtamassa takaisin vanhaan vaatekokoon. Ja tuota haaveellista S-koon taivaanrantaa odotellessa en suostu enää kulkemaan välikausiratkaisuissa.

Tämä kultakirjaiminen ihanuus on saatava meille! Kuva: Papershop

Paperitaivas asuu lelulaakson naapurissa

Papershopin valoisa liike on jokaisen muistikirja/kortti/ihan paperi vaan/julisteintoilijan paratiisi. Se on näppärästi vain kivenheiton päässä lelukaupasta, joten omien/läheisten lapsien lahjoihin  saa vähän erikoisemmat kortit ja kääreet täältä. Maman sormet syyhyävät, mutta poimin mukaan vaan muutaman ihanan lahjapussin, joita myydään yksittäiskappaleina.

Sielu vuotaa verta etten aiemmin huomannut, että paikka järjestää paperikukkaoksa-workshopin pääsiäisen kieppeillä. Täynnähän se on tietenkin. Byhyy, pieni näpertelijä minussa itkee krokotiilinkyyneleitä. 

On kuitenkin aikamoinen kynnys askarrella yksin kotona jotain. Ensin materiaalien hankinta, uuden opettelu, tilan raivaus, siivous. Eli ei tule tapahtumaan tässä elämässä - ainakaan ilman hyvää ja osaavaa seuraa.

Lelu- ja lastenvaateliike Zicco on  tullut katsastettua rattaidenkin kera, sillä lapsiystävälliseen liikeeseen on kiva tulla Pojun kanssa.

Tavaraa on lattiasta kattoon ja ihan ilman lastakin täällä saa aikaa kulumaan tavaroita ihastellessa.


Ja nyt kanssamamat laittakaahan korvan taakse: tässä liikkeessä on lapsille oma leikkinurkkaus sekä wc ja hoitotaso.

Mahtipontinen makkaraprässi.

Chez Marius on leipurin ystävä

On onneksi vielä tällaisia liikkeitä, josta saa kaikkea köökkiin, Erityisesti Mamaa lämmittävät kaiken maailman muotoisten ja kokoisten vuokien valikoima. Täällä ollaan keskitytty funktionaalisuuteen ei keittiöluksukseen eli ei tarvitse pelätä, että jokaisen tuotteen hinta olisi karmaiseva. Ikkunassa komeilee myös aivan käsittämättömät makkarantekotöötit! Onneksi isukki ei ole mukana. Saattaisi näes seota ja ostaa sellaisen kevätauringon pistämänä. Ne miehet ja kiiltävät masiinat...