Väritä vaatetta ylle!

Ainolan Etanan elämää -värityskangas inspiroi.

Terapeuttinen värittelybuumi ei ota laantuakseen, mutta tähän mennessä olen vain lehteillyt värityskirjoja ja kyniä hajamielisesti. Jotenkin on ahdistanut ajatus, että pitäisi istua alas ja täyttämällä täyttää mustalla rajattuja karsinoita. Lapsenakin sudin ilolla rajojen yli malttamattomana. Jotkut asiat eivät muutu.

Mutta sitten törmäsin Ainolan nettisivuilla värityskankaisiin, joita voi väritellä kangastusseilla ja ommella sitten vaatteiksi tai uusi elämä vanhalle! Miten häikäisevän hyvä idea! Paljon motivoivampaa värittää jotakin, joka tulee johonkin käyttöön. Jollekulle iloksi!


Eikä välttämättä koko kangasta tarvitse täyttää hiki otsalla: värittää voi myös vain jonkun tietyn kohdan. Vaikka vain yhden leijonan mustavalkoisesta viidakosta.

Mistä materiaaleja?

Tuo Savannin gepardi oikein kutsuu värittämään.
Kuva: Ainola/Guldunen.

Toki mikätahansa muukin mustavalkoinen kangas/vaate passaa tähän tarkoitukseen, mutta Ainola näyttää olevan tähän mennessä ainut, jolla on oikeasti tähän tarkoitukseen suunniteltuja trikookankaita tarjolla. Keväällä on Ainolalle tulossa ihana Guldunen/Elina Antilan suunnittelema Savanni korvaamaan jo loppuunmyytyä Viidakkoa. Kiireisille verkkokaupassa on nyt Etanan elämää ja Soma nimiset trikoot.

Mutta kyllä Leena Rengon Verson puodille suunnittelema Kukkatarhakin sopisi värittelijälle. Ja vaikka tyttösen leggareihin polvikohdat värillä. Mustavalkoisuus on nyt kankaissa in, joten vaihtoehtoja varmasti löytyy muiltakin valmistajilta.

Kangastusseja on tarjolla vaikka minkälaisia ja vaikka missä ihanissa väreissä. Esimerkiksi Sinellissä. Ja maksavat alle neljä euroa kipale.

Esimerkiksi Sinellistä löytyy
paljon kangastusseja.

Tussivärin (tai vaihtoehtoisesti siveltimellä sudittu kangasväri) pitäisi pysyä varsin hyvin kankaassa pesusta pesuun. 

Toki esim pipoa ei tarvitse olla pesemässä koko ajan, joten se voisi olla hyvä kohde aloittaa. Ja tietenkin aina voi värittää tussilla uudelleen, jos pesu on  haalistanut luomuksen.

Ompelutaidot nolla: näin alkuun

Omat ompelutaitoni ovat yläastetasolla - siis sanan kaikissa merkityksissä. En ole surautellut pariin vuosikymmeneen juuri mitään.

    

Leena Renko, Kukkatarha.

Mutta tein taustatutkimusta ja pipo
sekä legginssit ovat selkeästi kategoriassa "erittäin helppoa aloittelijoille."  Anoppi on luvannut lainata saumurin, ja ystävä ojentaa opastavan käden, joten ehkä pääsen surauttelun makuun jossakin vaiheessa.

Hyviä kaavoja löytyy ilmaiseksi Noshin nettisivuilta niin aikuisille kuin lapsille ja kirjastossa on Ottobre-lehtiä, joiden nimeen monet kotiompelijat vannovat. 

Etsimistä helpottaa, että Ottobre-lehden nettisivulta löytyy sisällykset kaikista vuosikerroista eli näet missä lehdessä on haluamiasi kaavoja.

Toki aina voi kääntyä ammattilaisen puoleen ja huudella Facebookissa ompelutaitoisten perään. Jos ei ystävistä löydy, niin joka paikkakunnalla on varmasti yksityisyrittäjiä, joilta tilaaminen ei itseasiassa ole lähellekään niin kallista kuin luullaan.  Mutta se on jo oman postauksensa aihe.

Surautteluterveisin,
Mama